Kolme hanketta, jotka kertovat Ovarosta enemmän kuin esitteet

Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n tytäryhtiö Ovaro Development Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pesola on ollut tehtävässään reilun vuoden. Siinä ajassa hänelle on muodostunut selkeä kuva siitä, mikä erottaa hyvän hankkeen huonosta ja mikä erottaa Ovaron kilpailijoista. Seuraavassa kolme esimerkkiä, jotka kertovat enemmän kuin esitteet.

Kuopio: Onnistunut vuokralaishankinta

Kuopion kaupan alan Big Box-hanke on Raimon mielestä tähän mennessä onnistunein ja syy on yksinkertainen: Ovaro sai neuvoteltua hankkeeseen vuokrasopimukset ja houkuttelevan vuokralaismixin. Kuopion hanke on nyt vuokrattu täyteen. Kyseiset vuokralaiset olivat aiemmin neuvotelleet myös muista mahdollisuuksista samalla alueella, mutta hankkeet eivät edenneet.

Vähittäiskauppaoperaattorit ovat vaativia neuvottelijoita. Jokaisella on omat erityisvaatimukset, oma juridinen malli, omat tilatoiveet. Ymmärtääkseen näitä vaatimuksia täytyy ymmärtää oman liiketoiminnan lisäksi myös vuokralaisen liiketoimintaa, sekä omata tietysti erittäin taitavat sidosryhmät.

Ovaro onnistui saamaan hyvän hankkeen kasaan hankalista lähtökohdista, ja se on paras osoitus Ovaron todellisesta osaamisesta.

 

Joensuu: Suojeltu rakennus, jonka muut välttivät

Joensuun vanhassa kaupungissa sijaitsee historiallinen hallintorakennus, joka on suojeltu. Suojeltu rakennus tarkoittaa rajoituksia remontoinnille, erityispiirteitä, lisäkustannuksia ja epäilyksiä monella toimijalla.

Ovaro katsoi toisin ja lähtee toteuttamaan rakennuksen muutosta vuokra-asunnoiksi. Monet toimijat välttelivät hanketta, mutta Raimo kuvailee sitä projektiksi, joka epätavanomaisen profiilinsa takaa näyttää lupaavalta.

Sama logiikka toistuu Ovaron toiminnassa yhä uudelleen, sellaista potentiaalia voi nähdä hankkeissa mitä muut eivät välttämättä näe, kun osaa katsoa niitä riittävän eri näkökulmasta, ja tietysti aina kannattavuuslaskelmat edellä.

 

Kukkula: Rohkein sitoutuminen

Kukkulan aluekehitys Jyväskylässä on rohkein yksittäinen päätös, jonka Raimo nimeää viimeisten vuosien ajalta. Kohde oli aiemmin kolmen tahon yhteisomistuksessa. Ovaro osti muut osuudet ja on nyt ainoa omistaja.

Aikaikkuna ei ole kaksi tai kolme vuotta. Se on kymmenen tai jopa kaksikymmentä.

“Merkittävä pitkän aikavälin sitoutuminen, johon hankittiin koko omistus.”

Tällainen päätös vaatii uskoa omaan näkemykseen ja kykyä kestää epävarmuutta pitkään. Se vaatii myös organisaatiota, joka ei vaihda suuntaa joka kvartaali. Kukkulan ensimmäinen vaihe myytiin jo yli 60 miljoonalla ja seuraavat vaiheet etenevät vauhdilla.

 

Miljoona euroa, mihin se menisi?

Haastattelussa Raimolta kysyttiin, mihin hän laittaisi ylimääräistä pääomaa. Vastaus kertoo paljon strategisesta ajattelusta: puolet Lapin loma-asuntorakentamisen kohteeseen, Levi, Ylläs tai Ruka, koska markkinat ovat siellä tällä hetkellä kuumat. Toinen puoli maan hankintaan muualta, koska maanomistus antaa pitkäaikaisen kilpailuedun.

Kaksi erilaista logiikkaa samaan aikaan: toinen reagoi kuumaan markkina-ajankohtaan, toinen rakentaa strategista asemaa vuosien tähtäimellä. Se tasapainoilu kuvaa Raimon ja Ovaron tapaa ajatella.

Kehitysputki on täynnä hyviä hankkeita jo ilman tuota ylimääräistä kuviteltua miljoonaa euroa. Kuopio, Kukkula, Kerava, Joensuu ja lisää on tulossa. Tavoite on selkeä: yhdestä rakentamisvaiheessa olevasta hankkeesta 5-6:teen vuoden 2027 alkuun mennessä.