Kolme hanketta, jotka kertovat Ovarosta enemmän kuin esitteet

Ovaro Kiinteistösijoitus Oyj:n tytäryhtiö Ovaro Development Oy:n toimitusjohtaja Raimo Pesola on ollut tehtävässään reilun vuoden. Siinä ajassa hänelle on muodostunut selkeä kuva siitä, mikä erottaa hyvän hankkeen huonosta ja mikä erottaa Ovaron kilpailijoista. Seuraavassa kolme esimerkkiä, jotka kertovat enemmän kuin esitteet.

Kuopio: Onnistunut vuokralaishankinta

Kuopion kaupan alan Big Box -hanke on Raimon mielestä tähän mennessä onnistunein — ja syy alkaa jo hankintavaiheesta. Ovarolla on näkemys siitä, miten kaupunkirakenne kehittyy, ja se ohjaa suoraan sitä, mitä hankitaan ja mihin kehitetään. Kuopiossa tämä näkemys osoittautui oikeaksi.

Hanke toteutti Ovaron osta–kehitä–myy -logiikan täysimääräisesti: kohde hankittiin, vuokralaismix rakennettiin houkuttelevaksi ja täyteen vuokrattu kiinteistö myytiin institutionaaliselle sijoittajalle. Kyseiset vuokralaiset olivat aiemmin neuvotelleet myös muista mahdollisuuksista samalla alueella, mutta muut hankkeet eivät edenneet.

Vähittäiskauppaoperaattorit ovat vaativia neuvottelijoita. Jokaisella on omat erityisvaatimukset, oma juridinen malli, omat tilatoiveet. Ymmärtääkseen näitä vaatimuksia täytyy ymmärtää oman liiketoiminnan lisäksi myös vuokralaisen liiketoimintaa, sekä omata tietysti erittäin taitavat sidosryhmät.

Ovaro onnistui saamaan hyvän hankkeen kasaan hankalista lähtökohdista, ja se on paras osoitus Ovaron todellisesta osaamisesta.

Joensuu: Suojeltu rakennus, jonka muut välttivät

Joensuun vanhassa kaupungissa sijaitsee historiallinen hallintorakennus, joka on suojeltu. Suojelu tarkoittaa rajoituksia remontointiin, erityispiirteitä, lisäkustannuksia — ja epäilyksiä monella toimijalla.
 

Ovaro katsoi toisin. Kyseessä on kokonaisvaltainen korttelikehityshanke Joensuun keskustassa: historiallinen rakennus muutetaan vuokra-asunnoiksi, ja samaan kortteliin toteutetaan ikäihmisille suunnattu hoivahanke yhteistyössä Mehiläisen kanssa. Monet toimijat välttelivät kohdetta, mutta Raimo kuvailee sitä projektiksi, joka epätavanomaisen profiilinsa takaa näyttää lupaavalta.

Sama logiikka toistuu Ovaron toiminnassa yhä uudelleen, sellaista potentiaalia voi nähdä hankkeissa mitä muut eivät välttämättä näe, kun osaa katsoa niitä riittävän eri näkökulmasta, ja tietysti aina kannattavuuslaskelmat edellä.

Kukkula: Rohkein sitoutuminen

Kukkulan aluekehitys Jyväskylässä on rohkein yksittäinen päätös, jonka Raimo nimeää viimeisten vuosien ajalta. Ovaro hankki omistukseensa entiset sairaalarakennukset ja maa-alueet, jotka olivat aiemmin kolmen tahon yhteisomistuksessa. Ovaro osti muut osuudet ja on nyt ainoa omistaja.

Aikaikkuna ei ole kaksi tai kolme vuotta. Se on kymmenen tai jopa kaksikymmentä.

“Merkittävä pitkän aikavälin sitoutuminen, johon hankittiin koko omistus.”

Tällainen päätös vaatii uskoa omaan näkemykseen ja kykyä kestää epävarmuutta pitkään. Se vaatii myös organisaatiota, joka ei vaihda suuntaa joka kvartaali. Kukkulan ensimmäinen vaihe myytiin jo yli 60 miljoonalla ja seuraavat vaiheet etenevät vauhdilla.

Miljoona euroa, mihin se menisi?

Haastattelussa Raimolta kysyttiin, mihin hän sijoittaisi ylimääräistä pääomaa. Vastaus kertoo paljon strategisesta ajattelusta: puolet Lapin loma-asuntorakentamiseen — Levi, Ylläs tai Ruka — koska markkinat ovat siellä tällä hetkellä kuumat. Toinen puoli maan hankintaan, koska maanomistus antaa pitkäaikaisen kilpailuedun.
 

Kaksi erilaista logiikkaa samaan aikaan: toinen reagoi kuumaan markkina-ajankohtaan, toinen rakentaa strategista asemaa vuosien tähtäimellä. Tämä tasapaino kuvaa hyvin Raimon ja Ovaron tapaa ajatella.

Kehitysputki on täynnä hyviä hankkeita jo ilman kuviteltua lisämiljoonaa: Kuopio, Kukkula, Kerava, Joensuu.